Kaakon Golfin historiikki


Virojoen golfkentän alkuvaiheet
Tätä kirjoitettaessa 2021 Virojoen golfkenttä on juuri ollut käytössä 10 vuotta, joten on hyvä hetki kirjata ylös golfin alkuvaiheita Virolahdella. Golfin harrastaminen oli maassamme lisääntynyt suuresti edeltävien 50 vuoden – eli Suomen Golfliiton perustamisen jälkeisenä aikana. Vahva kasvu antoi hyvän taustan suunnitelmille Virolahdella.
Seuran perustamista edeltänyt aika
Suomen suuriruhtinas Nikolai II rakennutti Suomen ensimmäisen golfradan vuonna 1912 juuri Virolahdelle, jossa keisari vietti paljon vapaa-aikaansa vuosien 1906 ja 1914 välisenä aikana perheensä, hoviväkensä ja vieraidensa kanssa. Rannikolle rakennettu pieni huvipuistokenttä ei kuitenkaan kestänyt aikaa maailman myllerryksissä. Harjun oppimiskeskuksen yhteyteen Virolahdelle suunniteltiin jossakin vaiheessa 1990 -luvulla kuuden väylän golfkenttää.
Kentän ylläpito olisi ollut osana opiskelua. Suunnitelma ei kuitenkaan edennyt toteutumisen tasolle. Idea omin voimin toteutettavasta golfkentästä syntyi tammikuussa 2007. Monen värikkäänkin vaiheen jälkeen kenttä, jolle sen sivuitse virtaava joki Tiilikkalassa antoi nimeksi Virojoen golfkenttä, avattiin käyttöön juhannuksena 2011. Yhdeksänväyläiseksi kenttä kasvoi vuotta myöhemmin.
Tässä kerrottu on Kaakon Golfin alullepanijan Jaakko Talsin näkemys kenttäprojektin vaiheista, joten kirjoitus etenee paikoin minä- muodossa. Jättäydyin pois muusta työelämästä ja uppouduin rakennuttajan puuhakkaaseen rooliin täydellä sydämellä. Liiaksi ei voi korostaa silloista yhteen hiileen puhaltamisen merkitystä golfyhteisössämme.
Sijainnin tärkeys
Vuosina 2007 ja 2008 tuli läpikäytyä lähes kaksikymmentä potentiaalista golfkentän sijaintipaikkaa ennen nykyisen sijainnin varmistumista. Joissakin neuvotteluissa pääsimme varsin pitkälle. Läntisin neuvoteltu kohde oli Haminan Vilniemessä, eteläisin Virolahden Hurpussa, itäisin Vaalimaalla ja pohjoisin Miehikkälän Savalla.
Kun ensimmäiset potentiaaliset kohteet olivat selvillä, kutsuttiin Golfliiton edustajia katsastamaan niitä ja ottamaan kantaa hankkeen järkevyyteen. Paikalle tulivat sovittuna päivänä Asko Arkkola ja Osmo Saarinen. Lähdimme heidän ja Virolahden kuntaa edustaneiden Risto Uusitalon ja Markku Uskin kanssa kiertämään seuraavat kohteet:
- Lapinvuoren Hiihtomaa -alue
- Harjun oppimiskeskuksen alueet
- maatila Vaalimaalla vanhan koulun läheisyydessä
- Paula Vilkin maatila Tiilikkalassa
Arkkola ja Saarinen lähettivät käyntinsä jälkeen raporttinsa. Siinä vaiheessa emme päässeet asiassa kovinkaan pitkälle maanomistajien kanssa, joten vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen selvittely jatkui omin voimin. Raportissa painotettiin, että kolme tärkeintä asiaa golfkentän menestyksen kannalta ovat sijainti, sijainti ja sijainti.
Suunnittelutarjoukset saimme golfkenttäarkkitehdeilta Lassi-Pekka Tilander ja Jari Rasinkangas. Tilander valittiin suunnittelijaksi. Häneltä löytyi jo silloin hyvä referenssilista sekä Skotlannissa suoritettu alan yliopistotason tutkinto. Laadukkaan suunnittelun ansiosta meillä on kenttä, jonka layout kuuluu yhdeksänreikäisten kenttien parhaimmistoon.
Mahdollisten sijaintipaikkojen selvittely jatkui omin voimin syyskuulle 2008 saakka, jolloin solmimme golfseuran ja Paula Vilkin kesken kenttäalueen esivuokrasopimuksen. Selvittelyissä nykyinen sijainti osoittautui parhaaksi seuraavista syistä:
Miksi Tiilikkala?
- sijainti, sijainti ja sijainti - lähellä valtatietä ja Virojoen taajamaa. Vaihtoehdoista vain
Vilniemi olisi ollut Tiilikkalaa paremmin asutuksen tuntumassa, mutta siellä oli kaavoituksellisia esteitä; - Selkeä synergia ravintola Olkihatun kanssa klubitilojen osalta
- Kenttä mahdollisine laajennuksineen mahtuu yhden maanomistajan maille
- Maasto rakentamista ajatellen helpohko, ei kalliita maansiirtotöitä
Seuran perustaminen – haaveesta suunnitelmiksi
Seuran perustamista edelsi perusteellinen suunnittelu ja monet keskustelut alan asiantuntijoiden kanssa Suomessa.
Syyskuun lopulla 2007 jätin paikallislehteen ilmoituksen golfseuran perustavasta kokouksesta, joka pidettiin 07.10. Rajasalissa Virojoella. Paikalle tuli yhdeksän henkeä. Perustajajäsenet ovat Jaakko Koskela, Paavo ja Marja-Leena Karvinen, Tuula Kilpiä, Juha Salonen, Raimo Vauhkonen, Timo-Jussi Talsi, Veijo Notkola ja allekirjoittanut.
Haminan kansalaisopisto suostui golfopetuksen järjestämiseen osana kansalaisopiston toimintaa, kunhan meiltä tuli opettaja ja oppimateriaalit. Kansalaisopiston suosittuja golfkursseja veti Veijo Suomela, joka on mm edustanut Suomea golfseniorien kisakiertueilla, suurimpana meriittinään Veijolla on joukkuepelin Euroopan mestaruus.
Vaikeuksien kautta voittoon


Golfarkkitehti Lassi Pekka Tilander tulevalla nelosväylällä
HAASTEITA, I - KAIVAUKSIA MUSEOVIRASTOLLE GOLFSEURAN LASKUUN?
Ensimmäinen iso yllätys tuli eteemme keväällä 2009, josta saimme lukea eräänä aamuna Kymen Sanomista. Museovirasto edellytti, että jos haluamme rakentaa golfkentän, pitää alueella suorittaa ensin kaivauksia, koska paikalla oli ollut keskiajalla asutusta. Kaivauksia jatkettaisiin niin kauan kuin löytöjä sillä alueella riittäisi.
Tilanne piti selvittää nopeasti. Kun saimme nähdäksemme viraston kartat, selvisi orastava mahdollisuutemme nopeasti. Kouvolassa pidetyn kokouksen yhteydessä, jossa oli paikalla virkamiehiä mm. Ely-keskuksesta, Museovirastosta ja Virolahden kunnasta, pidimme Veijo Notkolan kanssa puoliamme kovasti ja pääsimme ratkaisuun.
HARJOITUSKENTÄT, RAVIJOKI - TIILIKKALA
Perustajajäsenemme Ravijoelta, Tuula, Juha ja Raimo talkoilivat jo 2008 ensimmäisen harjoituskentän Ravijoelle. Kenttä oli 60 - 70 m pitkä niittyväylä – lyhyeksi leikattu viheriö toisessa päädyssä. Siellä pro Jenni Kuivainen piti seuramme ensimmäisen greencard- kurssin. Jarkko Jolkkosen kanssa he jatkoivat suosittuja kurssejaan Kaakon Golfissa seuraavan vuosikymmenen puolimaille saakka.
Kesällä 2008 järjestimme jo nuoren seuramme ensimmäisen mestaruuskilpailun - Kymen Golfin kentällä Mussalossa. Seuran ensimmäinen mestari oli miesten sarjassa Ilpo Häsä ja naisten sarjassa Tuula Kilpiä.
Heinäkuussa 2009 valmistui oma harjoituskenttä Tiilikkalaan. Avauslyönnin kävi lyömässä tuore tangokuningas Jukka Hallikainen. Seurasi erilaisia 3 x 3 väylän kilpailuja, kuten ”särtsit shortsit”, ”buffet-kisa” ja ”wappukisa”. Jäsenmäärä kasvoi jo nopeasti. Golfin pelaaminen keskittyi harjoituskentälle juhannukseen 2011 saakka.
Hankkeessa edettiin aktiivisen suunnittelun periaatteella, jossa mahdollisimman pitkälle simuloitiin eri etenemispolkuja vaihtoehtoisine seuraamuksineen. Seuraavassa vuonna 2007 aloitettu suunnitelmarunko, johon tuli muutama ylimääräiseltä tuntunut kohta tahtomattammekin. Kaikki askelet oli perille päästäksemme otettava.
- Sijaintivaihtoehtojen selvitystyö alkaa - tammikuu 2007
- golfseuran perustaminen - lokakuu 2007
- kentän sijainnista päätös - elokuu 2008
- maa-alueen vuokrauksen 50 v. esisopimus- marraskuu 2008
- kenttäarkkitehdin valintaprosessi - marraskuu 2008
- liiketoimintasuunnitelma - joulukuu 2008
- markkinointisuunnitelman laadinta - tammikuu 2009
- rahoitus-plan; anti, avustukset, lainat - helmikuu 2009
- osakkeiden 1. koemarkkinointi kyselynä - maaliskuu 2009
- Golfliiton jäsenyyshakemus jätetään - maaliskuu 2009
- Museoviraston edellytyksiin vastaaminen - toukokuu 2009
- Oma harjoittelualue valmis, 3 väylää - heinäkuu 2009
- kenttärakentamisen kilpailutus käyntiin - elokuu 2009
- rakentamisen lupamenettely alulle - marraskuu 2009
- ympäristöön liittyvät lupahakemukset - joulukuu 2009
- Golfliiton jäsenyys varmistui - joulukuu 2009
- Virolahden kunnan takaus 10 v lainalle - joulukuu 2009
- Golfosakeyhtiön perustaminen - helmikuu 2010
- Osakkeiden koemarkkinointi - maaliskuu 2010
- Osakemarkkinoinnista vihreää valoa - huhtikuu 2010
- Lopullinen suunnitelma golfarkkitehdilta - maaliskuu 2010
Kentän rakentamisen aika

Ensimmäisessä osakeannissa oli hallituksen kesken sovittuna liipasinrajana 150.000 euroa, joka piti ylittää ennen 15.04.2010, ennen kuin kenttähanke toteutettaisiin. Sellaisella siemenrahalla lähdettäisiin hakemaan rahoitusta kuuden väylän kentälle. Liipasinraja saavutettiin juuri määräpäivänä – ei yhtään aiemmin, mutta pääsimme etenemään.
TARJOUSPYYNTÖJÄ JA NEUVOTTELUJA
Keväällä 2010 kävin jatkuvia neuvotteluja eri sidosryhmien edustajien kanssa. Kaikki osapuolet piti saada myötäkarvaan suunnitelmaamme kohtaan, jotta työn käynnistyttyä ei tulisi yllättäviä esteitä.
Urakoitsijaksi valikoitui Petri Vainion perheyritys Greenform, joka oli niittänyt jo silloin mainetta mm. Kytäjän ja Vanajanlinnan maineikkaiden viheriöiden rakentajana. Vastaavaksi työnjohtajakei löytyi Veijo Notkolan vinkistä sittemmin mm. Tapiola Golfin kenttämestarina toiminut Ilkka Kaivosoja.
Miksi sitten tuli lähdettyä hakemaan tällaisia kovia nimiä paikkakunnalle, jossa moni on tottunut hoitamaan asiat ”omineen, suurempaa numeroa tekemättä”? Vastauksen voi tiivistää mottoon: ”Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty ja erinomaisesti suunniteltu enemmän”. Ammattitaitoisen suunnittelijan työ säästää pidemmällä tähtäimellä.
HAASTEITA II – FINANSSIKRIISI LÄHES PYSÄYTTI UUSIEN YRITYSTEN RAHOITTAMISEN
Finanssikriisi sulki monien aloittavien yritysten lainahanat. Uusi tilanne johti vakavaan harkintaan hankkeen tarkoituksenmukaisuudesta ja pohdintoihin mm. Virolahden uuden kunnanjohtajan Osmo Havuahon kanssa.
Sekä kunnanhallitus että valtuusto myönsivät kunnan takauksen pitkäaikaiselle lainalle, kunhan ensin hankkisimme reaalivakuudet takauksia vastaan. Reaalivakuuksiksi löytyi mm. osakehuoneisto Espoosta sekä 10.000 euron henkilökohtaiset takaukset jokaiselta perustaja- eli C-osakkeen merkitsijältä.
Golfkenttien rakentaminen Suomessa oli pysähtyä taantumassa kokonaan. Onneksemme kannaltamme urakkahinnat kääntyivät laskusuuntaan. Kaakon Golfin lisäksi koko maassa oli vuosikymmenen vaihteessa aloitettu vain Tapiola Golfin, Rukan ja Tiirin Golfin kenttähankkeet.
Kun vuokrasopimus ja urakkasopimus allekirjoitettiin 31.5.2010 olivat ne todellinen lähtölaukaus rakennustyön alkamiselle. Seuraavalla viikolla saapui lavettikuljetuksella maansiirtokalusto Virolahdelle, ja rakentaminen pääsi täyteen vauhtiin. Seuraavassa ovat esillä kentän rakentamisen 12 askelta, jotka osin olivat keskenään samanaikaisia.
- maa-alueen 50 vuoden vuokrasopimus - toukokuu 2010
- kenttäurakkasopimuksen allekirjoitus- toukokuu 2010
- rakentaminen alkaa täydellä teholla - kesäkuu 2010
- ylimääräinen yhtiökokous: Kenttä 9r:ksi - elokuu 2010
- henkilöstön palkkaaminen alkaa - syyskuu 2010
- koneiden ja kaluston hankinta alkaa - marraskuu 2010
- ensimmäisen vuoden osakeanti valmis - joulukuu 2010
- väylä+viheriöalueiden viimeistely alulle - huhtikuu 2011
- Kaakon Golfin kenttä avattiin Juhannuksena - kesäkuu 2011
- Kolme lisäväylää käyttöön vuotta myöhemmin - kesäkuu 2012
- kastelujärjestelmä viheriöiden lisäksi väylille - kesäkuu 2012
- kastelujärjestelmä lyöntipaikoille - kesäkuu 2013
Vainio työmiehineen piti kovaa työtahtia alusta lukien ja keskittyi ensiluokkaisten viheriöiden rakentamiseen, väylärakentamisen jäädessä perustoteutuksen tasolle. Näin kohdistimme rajalliset varamme laadukkaisiin viheriöihin.
Joitakin muutoksia toki tuli käytännön tasolla viheriöiden rakentamisessa, esimerkiksi kakkosväylän viheriön kohdalla paljastui heti maanpinnan humuskerroksen alta kiinteä kallio. Tilander ja Vainio kertoivat haluavansa siirtävää viheriötä muutamia kymmeniä metrejä kalliosta. Näin oli tietenkin järkevintä tehdä.
HAASTEITA III – LIITO-ORAVISTA RIKOSILMOITUS
Liito-oravien kautta tuli yllätys, joka veti ilmeet vakaviksi. Vaikka tarvittavat luontoselvitykset oli tehty huolella, tri Tapio Rintasen kartoitusten perusteella, jostakin kuitenkin ilmaantui arvio liito-oravien asuinalueesta 7. ja 8. viheriöiden lähistöllä. Kentän rakentamistoimista oli jopa tehty rikosilmoitus, ja rakennusvalvonta keskeytti työt.
Saimme melko nopeasti selville mistä kenkä puristaa ja lähdimme kartoittamaan ratkaisumahdollisuuksia. Aluksi neuvottelukumppaniemme asenteet olivat erittäin tiukkoja. Vaiheikkaiden keskustelujen jälkeen löysimme ensin virkamiesten ja lopulta myös valituksen jättäneiden kanssa riittävästi yhteishenkeä ja pääsimme ratkaisuun.
Osapuolten tärkeät neuvottelut käytiin ravintola Olkihatussa. Sitouduimme siirtämään yhden viheriön kauemmas herkältä alueelta ja istuttamaan toistasataa lehtipuuta tarkoitukseen sopivalle alueelle. Täytimme velvoitukset pikimmiten ja pyysimme tarkastajan paikalle. Sen jälkeen saatoimme jatkaa kentän rakennustöitä.
KENTÄN RAKENTAMINEN ETENI RIPEÄSTI JA YHTIÖKOKOUS PÄÄTTI LAAJENNUKSESTA
Kesä 2010 oli helteinen ja vähäsateinen. Vainion muotoillessa väyliä ja viheriöitä Catepillarilla, kuivan saven ja hiekkapitoisen maaperän työstettävyys oli parhaimmillaan, ja kuorma-autoittain paikalle tuodut hiekat olivat helposti levitettäviä. Isot autot tai työkoneet eivät uponneet kuivilla väylillä, tanner vain pölysi.
Koska rakentaminen lähti etenemään ripeästi varsinkin peltosarkojen ja niittyjen päälle suunnitelluilla väylillä, kutsuttiin elokuussa koolle ylimääräinen yhtiökokous. Harkittiin, rakennettaisiinko saman tien puuttuvat kolme väylää, joista suunnitelmat olivat jo valmiina. Hyvä rakentaja koneineen oli jo paikalla ja tekikin hyvän tarjouksen.
Yhtiökokous päätti yksimielisesti, että kenttä laajennetaan heti yhdeksänväyläiseksi. Ripeän työtahdin ja suotuisien säiden ansiosta kaikki yhdeksän viheriötä valmistuivat yhden kesäkauden aikana, vain kolmas, neljäs ja viides väylä jäivät seuraavalle keväälle.
HAASTE IV - LOPPUKIRI ENNEN SYYSSATEITA
Lähellä oli etteikö seiskan viheriön viimeistely siirtynyt seuraavaan kevääseen. Kun Vainio sitä viimeisteli viimeisimpänä työnään lokakuussa 2010, alkoivat syksyn sateet jo uhata. Kaikki viheriöt kuitenkin valmistuivat konkreettisesti hyvän sään aikana.
Kentän ylösrakentaminen toteutettiin alan ammattilaisten toimesta, mutta talkootyön rooli kasvoi merkittäväksi keväästä 2011 lukien. Aloimme kerätä väyliltä kiviä ja oksia, siistimme sivustoja ja kohensimme lyöntipaikkoja, joista vain ykkönen ja ysi oli sisällytetty Greenformin urakkaan. Muut lyöntipaikat olivat aluksi pelkkiä lyöntialustoja.
HAASTE V - HEINÄN KASVU KUIVUUDESSA 2011 KEVÄÄLLÄ
Vaikka kuusi väylää oli kylvetty jo edellisenä kesänä, kuivuuden takia erityisesti ykkösväylä ja yhdeksikkö olivat erittäin kovia ja väyläheinä hyvin hentoa keväällä 2011. Kentän avaaminen uhkasi siirtyä tämän takia syyskesälle. Väyläkastelun puuttuminen tuossa vaiheessa oli keskeinen syy. Tilanne pohditutti kovasti. Onneksi ratkaisu löytyi:
Mikko Vilkin ja Matti Hallikaisen kanssa toteutimme operaation kylvö & hiekoitus. Odottelimme kylvölle sopivaa tuuletonta iltaa ja sellaisen lopulta ilmaannuttua toukokuun puolivälissä Mikko kylvi leveällä GPS-avusteisella kylvökoneellaan ykköselle ja yhdeksikölle uudet väyläheinän siemenet.
Yön jo laskeuduttua väylät kasteltiin vesitykeillä. Varhain pian koittavana aamuna Hallikainen Matti levitti päälle väylähiekat keskipakolevittimellä. Ajoitus oli tärkeä, jotta siemenet eivät katoaisi kovalta maalta tuulen mukana. Niin alkoivat nämä auringoille alttiimmat väylät pian vihertää. Avajaiset voitiin pitää Juhannuksena 2011.
Toiminnan käynnistyminen

Juhannuksena 2011 koitti pitkään odotettu kentän avajaispäivä. Avauslyönnin lyöjäksi oli lupautunut elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Paikalle tuli myös Golf Digestin päätoimittaja, golfin monipuolinen ammattilainen Teemu Tyry. Ministeri Häkämiehen puheen jälkeen siirryimme lyöntipaikoille ja golfkisa saattoi alkaa.
Avajaiskisassa käytettiin lyöntialustana väylillä noin 20 x 50 cm kokoisia mukana kannettavia lyöntialustamattoja, kun haluttiin säästää väylien toistaiseksi hentoa heinäpinnoitetta. Matot olivat pakollisia usean viikon ajan. Malli tuli otettua St Andrewsin Old Coursen alustamatoista, joita siellä käytettiin talvikuukausina.
TÄRKEÄ YHTEISTYÖ
Yhteistyö Paula Vilkin ja Olkihatun kanssa pääsi hyvään vauhtiin jo 2009, kun kolmen väylän harjoituskenttä valmistui Tiilikkalaan. Aluksi caddiemasterin toimistokin oli Olkihatun takkahuoneessa parin vuoden ajan.
Innostus oli huipussaan ja tyytyväisyys aikaansaannoksiimme korkealla juuri kesinä 2011 ja 2012. Kesäkuussa 2012 pääsimme avaamaan kaikki yhdeksän väylää pelattaviksi. Avajaiskisassa juhannusviikonloppuna oli mukana ennätykselliset 72 osallistujaa. Yhdeksän väylän kentällemme ei olisi samanaikaisesti enempää sopinut.
Väylien kastelussa vietettiin monia pitkiä kesäiltoja, muutamia kertoja yli puolen yön. Juha Heijarikin oli ansiokkaasti mukana tunteja laskematta. Lopulta päädyimme kastelujärjestelmän laajentamiseen viheriökastelusta väylien automaattiseen kasteluun 2012. Päätös oli kallis, mutta kuivana kesänä kentän laatua ajatellen korvaamaton.
Keväällä 2013, kun pidin ensimmäisen kahden viikon pituisen vapaan muutamaan vuoteen, ymmärsin, että kenttä alkaa olla niin hyvässä vaiheessa, että on aika alkaa tehdä seuraajille tilaa. Saimme uudeksi toimitusjohtajaksi kolmen vuoden ajaksi Petteri Oksasen Hyvinkäältä. Syyksyllä 2018 palasin hallitusvastuuseen, aluksi puheenjohtajaksi.
GOLFSEURAN JA -OY:N JOHTOELIMET ALKUVUOSINA
Kaakon Golf Ry:n ensimmäinen johtokunta valittiin seuran perustavassa kokouksessa 7.10.2007. Johtokuntaan tulivat valituiksi Tuula Kilpiä, Timo-Jussi Talsi, Jaakko Koskela (varapuheenjohtaja), Veijo Notkola (sihteeri & rahastonhoitaja) ja Jaakko Talsi (puheenjohtaja 2007 - 2014). Sen jälkeen ry:n puheenjohtajina ovat toimineet Sami Tervo (2015 - 2018), Keijo Rinnesalmi ( 2019 – 2020) ja Jukka Hallikainen (2021 - ).
Kaakon Golf Oy:n ensimmäiset hallituksen jäsenet olivat Juha Kaiponen, Timo-Jussi Talsi ja Jaakko Talsi (puheenjohtaja). Puheenjohtajaksi valittiin sittemmin Timo-Jussi Talsi edellisen keskittyessä toimitusjohtajan vastuisiin. Talseja seurasi Keijo Rinnesalmi, Jaakko Koskela, Pertti Pärssinen, Sami Tervo, Veijo Notkola ja 2018 syksystä lukien uudelleen Jaakko Talsi ja kaksi vuotta myöhemmin uudelleen Veijo Notkola.
Ensimmäiseksi kapteeniksi valittiin Paavo Karvinen, jonka jättäydyttyä pois tilalle saatiin golfin parissa paljon nähnyt ja kokenut Sakari Finne. Hänen seuraajakseen tuli Keijo Rinnesalmi. Ladykapteenina on toiminut Sirkku Ukkola. 2018 kapteeniksi tuli Jukka Hallikainen, ja kahta vuotta myöhemmin Keijo Rinnesalmi uudelleen.

Asiansa osaava ja motivoitunut henkilöstö
Toimitusjohtajaa ei kenttäyhtiöllä nykyisin ole, vaan hallitus yhteistyössä seuran johtokunnan kanssa johtaa toimintaa. Caddiemasterina toimii Jaana Hallikainen, tuuraajinaan miehensä Jukka sekä Kiia Korsu. Kiia työskentelee myös kentänhoitajana, kuten myös Juha Heijari ja Sami Silander. Henkilökunta on asiansa osaavaa ja motivoitunutta.
Ulkopuolisia toistuvia palveluja hankimme nykyisin taloushallinnon osalta Merja Lindholm-Suomelalta ja viestinnässä Jussi Kydöltä sekä Jaakko Leislahdelta. Merja on myös kenttäyhtiön hallituksen asiantunteva jäsen.
Kaikille nykyisille ja tuleville golfareille nautinnollisia golfhetkiä hyvän harrastuksen parissa!
Jaakko Talsi